Suomessa elokuvateollisuus alkoi heti 1900-luvun alussa. Ensimmäiset parikymmentä vuotta “elokuvat” olivat lähinnä lyhyehköjä dokumentteja. Kunnolla ala alkoi kukoistamaan 1940-luvulla, josta Suomen toiseksi katsotuin elokuva on peräisin. Tuohon aikaan suositut elokuvat keräsivät jopa 500 000 – 1 000 000 katsojaa.

Elokuvateollisuus kärsi pienen notkahduksen 1960-luvulla. Tämä johtui siitä, että televisiot alkoivat näkymään tavallisen kansalaisen kotitaloudessa. Osviittaa antaa paljon, että vuonna 2017 julkaistu Tuntematon Sotilas keräsi yli miljoona katsojaa ensimmäistä kertaa 50 vuoteen. Takavuosina se oli ihan normaali lukema, mutta ei enää nykypäivänä.

Katsotaan seuraavaksi Suomen kaksi suosituinta elokuvaa kautta historian. Käymme lopussa vielä erikseen lävitse 2000-lukua ja elokuvien suosiota. Nykyään suoratoistopalvelut ovat valloittaneet elokuvateollisuuden, mikä näkyy katsojamäärissä.

Tuntematon sotilas, Edvin Laine (1955)

Edvin Laineen ohjaama Tuntematon Sotilas vuodelta 1955 on katsotuin suomalainen elokuva kautta historian. Elokuvalla on yli 2 800 000 katsojaa Suomessa. Vuonna 2017 elokuvasta julkaistiin moderni versio, joka keräsi 1 020 602 katsojaa. Uudistetun version ohjaajana oli Aku Louhimies.

Elokuva perustuu Väinö Linnan kirjoittamaan romaaniin. Kirja julkaistiin vuotta ennen alkuperäistä Tuntematonta Sotilasta, eli vuonna 1954. Romaani ja elokuva sijoittuu vuosien 19241 – 1944 välille, jatkosotaan. Tarinassa keskitytään kiväärikomppanian arkeen sotatantereella, sekä ennen ja jälkeen sodan. 

Tuntemattoman Sotilaan tärkeimpiä hahmoja ovat täydennysmies Rokka, vänrikki Koskela, Lahtinen, Hietanen, Rahikainen, Lehto sekä vänrikki Kariluoto. Elokuvassa kuvataan elämää jatkosodassa, sekä tiettyjen henkilöiden tarinaa. Kaikki alkaa hetkeä ennen sotaa, ja päättyy sodan loppumiseen. Se mikä elokuvasta tekee hienon, on dialogien lähes täydellinen jäljitelmä Väinö Linnan romaanista.

Elokuvan perustiedot

Tuntematon Sotilas kuvattiin pitkälti Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Kuvauspaikkoja olivat esimerkiksi Nurmijärven Palojoki sekä Hattulan Parola. Vuonna 2017 julkaistun uudemman version kuvaukset suoritettiin ympäri Suomea, kuten Kymenlaaksossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Elokuvan pääosissa näyttelee muun muassa Kosti Klemelä, Åke Lindman, Heikki Savolainen, Veikko Sinisalo sekä Reino Tolvanen. Aikaisemmin mainittu Edvin Laine ohjasi elokuvan, ja käsikirjoittajana oli Juha Nevalainen. 

Tuotanto- ja perustiedot:

  • Elokuvan kesto: 181 min
  • Ääni: Aga-Baltic (mono)
  • Filmin pituus: 4 950 m
  • Formaatti: 35 mm filmi
  • Budjetti: 46 667 761 mk
  • Tuotto: 200 000 000 mk

Kulkurin Valssi, Toivo Särkkä (1941)

Toivo Särkän ohjaama Kulkurin Valssi julkaistiin välirauhan aikaan. Vuoteen 1945 mennessä elokuva oli kerännyt jopa 1 230 993 katsojaa. Kyseessä on mustavalkoinen elokuva, ja se oli pitkään Suomen katsotuin elokuva – kunnes Tuntematon Sotilas julkaistiin. Kulkurin Valssin innoittaja on ollut ruotsalaissävelmään ”Vandrarevalsen”. Mika Waltari kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen tuon suositun sävelmän pohjalta. 

Elokuvan juoni on varsin klassinen rakkaustarina – kulkuripoika ja rikas tyttö rakastuvat, vaikka neitokainen on menossa naimisiin toisen miehen kanssa. Koukku on siinä, että kulkuripoika on oikeasti suomalainen paroni. Kaksintaistelun jälkeen pakomatka Venäjältä oli edessä, ja naamioituminen vähävaraiseksi. Elokuvassa kulkuripoika luonnollisesti laulaa “Kulkurin valssi” -kappaleen. 

Elokuvan perustiedot

Elokuva on kuvattu lähes kokonaan Helsingissä ja sen läheisyydessä. Kuvausaika oli kesän lopulta aina joulun tienoille asti. Esimerkiksi elokuvan kaksintaistelukohtaus on kuvattu Herttoniemessä, jossa kuvattiin myös monia muita Kulkurin Valssin kohtauksia. 

Päänäyttelijöinä Tauno Palo, Ansa Ikonen sekä Regina Linnanheimo. Ohjaajan sekä tuottajan roolissa oli Toivo Särkkä, ja Mika Waltari käsikirjoitti elokuvan. Sävellyksestä vastasi puolalaistaustainen George de Godzinsky.

Tuotanto- ja perustiedot:

  • Elokuvan kesto: 104 min
  • Ensi-ilta: 19.1.1941
  • Budjetti: 6 522 156 mk
  • Tuotto: 6 522 156 mk

Miltä 2000-luku näyttää elokuvateollisuuden suhteen?

Suomessa suositut elokuvat painottuvat lähes poikkeuksetta kirjallisuuteen. Ensin tulee romaani, jonka jälkeen elokuvatuottajat alkavat kehittämään filmatisointia. 

Tässä muutama suosittu kotimainen elokuva 2000-luvulta:

  • Mielensäpahoittaja (2014): Dome Karukosken ohjaama elokuva keräsi 500 652 katsojaa. Solar Filmsin tuottaman elokuvan päänäyttelijöinä on tuttuja kasvoja, kuten Antti Litja, Petra Frey sekä Mari Perankoski.
  • Rööperi (2009): Aleksi Mäkelän ohjaama elokuva keräsi 257 000 katsojaa, ja tuotantoyhtiö on samainen Solar Films. Näyttelijöistä löytyy Suomen menestyneimmät kasvot, kuten Jasper Pääkkönen, Samuli Edelmann, Peter Franzen sekä Pihla Viitala. Kaikki nämä näyttelijät ovat tehneet uraa myös ulkomailla. 
  • Minä ja Morrison (2001): Lenka Hellstedtin ohjaama elokuva keräsi 245 647 katsojaa. Pääosissa näyttelee Irina Björklund, Samuli Edelmann sekä Eva Röse. Minä ja Morrison on jatkoa supersuositulle “Levottomat” -elokuvalle.
  • Vares – Pahan suudelma (2011): Elokuva on Vares -sarjan kolmas osa, ja se keräsi yli 204 640 katsojaa. Ensimmäisissä osissa päänäyttelijänä oli Juha Veijonen, mutta kolmannesta osasta lähtien Antti Reini. Elokuvan ohjaaja on suomenruotsalainen Anders Engström.

Siinä on muutama kotimainen huippuelokuva, joka on kerännyt yli 200 000 katsojaa. On suorastaan omituista, että luvut eivät ole tuon suurempia – toki nykyään elokuvia pystyy suoraoistamaan netistä. Tuotantoyhtiöistä Solar Films ansaitsee kiitosta, sillä heidän kädenjälki näkyy yl kymmenessä upeassa kotimaisessa leffassa.